lauantai 13. tammikuuta 2018

"Runsaasti mast-soluja"

Instagramia seuraavat tietääkin, että poni on ollut nyt oikeastaan joulusta lähtien lähinnä kävelytyksessä. Siinä joulun jälkeisellä viikolla Iina yritti ratsastaa, mutta poni oli tosi haluton ja kummallinen edelleen. Sillä oli selkeästi vielä mahakin kipeä, mutta vielä huolestuttavampi asia oli ponin hengitys. Jo käynnissä ulos puhaltaessa C:n hengitys piti ihmellistä pihinää ja kerran kuului maneesin toiseen päähän jäätävä vinkaisu. Casper myös yskähti pari kertaa. Lopetettiin tietysti siihen, ja siitä lähtien poni on vain kävellyt ja välillä kuunneltu liinassa, miltä ponin hengitys kuulostaa ravissa. Se halusi pitää turpaa ihan maassa, vaikka muuten ravasikin kunnolla. Poni pihisi satunnaisesti edelleen, tilanteesta riippumatta. Yskinyt se ei ole oikeastaan ollenkaan, paitsi silloin ennen uuttavuotta muutamia hassuja kertoja ratsastuksen alussa. Tallissa tai muualla se ei ole kuulemma yskinyt ollenkaan.
Eli klinikkareissuhan siitä tuli. Klinikka-aikaakin jouduttiin odottamaan jonkin aikaa, sillä silloin muutama viikko sitten kun päivystävä kävi nesteyttämässä, niin hän löysi Casperin sydämestä suht. voimakkaan sivuäänen ja sanoi, että se kannattaa ehdottomasti viedä klinikalle tutkittavaksi, vaikka kyseessä voikin olla vain joku synnynnäinen tai hetkellinen ääni, mutta ikinä ei tiedä. Soitin Tampereen ja Kangasalan, heiltä käännytettiin heti Viikkiin tai Hyvinkäälle, sillä jos sydänultralle olisi tarve, se saataisiin tehtyä samalla.
Soitto Viikkiin, ja saatiin aika torstaiksi aamupäivälle.

Poni on ymmärrettävästi ollut aivan räjähtimispisteessä nämä muutamat viikot, sillä sen pää ei kestä seisomista tai pelkkiä kävelylenkkejä kovin pitkään. Oikea käytöskukkanen siis, joten yli parin tunnin matka kieltämättä jännitti aika paljon, jos poni keksisikin, että se ei enää paikallaan seiso. Matka meni kuitenkin hyvin, eikä poni rehannut kuin pysähtyessä.
Paikanpäällä Casper oli tosi rauhallinen siihen nähden, että se on ollut kotona niin hirveä. Oltiin aika ajoissa paikalla, niin jouduttiin jonkun aikaa odottamaan elliäkin. Tosiaan ensin tutkittiin ponin sydän, eläinlääkäri ja läjä opiskelijoita kuuntelivat sitä pitkään. Siltä myös ajeltiin kainalot ultraa varten, mutta sivuääni todettiin kadonneeksi ja sydän terveeksi, eli ultraa ei tarvinnutkaan tehdä! Seuraavaksi poni rauhotettiin ja vuorossa oli hengitystietähystys. Olin valmistautunut johonkin kurkunpääntulehdukseen, mutta eihän sieltä tähystämällä löytynyt sitten mitään. Ei yhtään mitään. Ei limaa, eikä mitään ärsytystä tmv. Kurkunpää ja kaikki oli tosi siistit. Keuhkoista otettiin sellainen huuhtelunäyte, sinne tuupattiin jotain nestettä ja vedettiin takaisin. Samoin ponista otettiin verinäyte ja se käynti oli siinä. Näytteiden tulokset saisin seuraavana päivän, kun eläinlääkäri soittaa. Jäi kieltämättä hyvin kysymysmerkkejä sisältävä olo, sillä mitään ei tosiaan vielä löytynyt. Googlailin kotona kaikkia mahdollisia hevosen hengitystiesairauksia, mutta kaikissa tuntui olevan oireena myös joko lima tai sitten joku muu tähystyksessä nähtävä asia.

Niinpä sitten ell soitti eilen iltapäivällä. Selitti keuhkoista löytyneen paljon mast-soluja, jotka johtuisivat astmasta eli jonkunnäköisestä allergiasta. Ell puhui asiasta niin, kuin se olisi ihan pikkujuttu, mutta nyt muiden juttuja lukiessa se ei ehkä taida pitää paikkaansa. Saatiin reseptille astmapiippu (Flixotide), jota ell suositteli antamaan vain jos oireet menevät pahemmaksi jossainkohtaa. Ja sehän on siis kortisonia, joten kaviokuumeriski on aina olemassa, vaikka se ei kuulemma sieltä inhaloituna juurikaan verenkiertoon imeydy. Tuntuu kuitenkin oudolta odottaa, että menevätkö oireet pahemmaksi ja kuinka pahaksi niiden pitäisi mennä, että ponia pitäsi lääkitä? Tuostakin näkyy olevan niin erilaisia mielipiteitä.

"Hengitystietutkimukset: Molemmat sierainontelot, ethmoidaalialueet, sinusten tyhjenemiskanavat siistit ja avarat. Ilmapusseista ei eritettä (ei tähystetty), kurkunpää ja nielu
normaalit (arvioitu rauhoituksessa), trakea normaali, ei lainkaan eritettä. Bifurkaatio normaali. Voimakas yskänrefleksi tähystykseen.
Keuhkohuuhtelunäytteessä runsaasti mast-soluja ja lievästi kohonnut määrä neutrofiilejä.

Diagnoosi: Funktionaalinen, hyvänlaatuinen sivuääni
Astma, lievä"

"Hoito-ohje: Keuhkolöydökset sopivat astmaan. Astmassa oirekuva voi olla hyvin vaihteleva ja lääkitystä annetaan kuuriluontoisesti silloin kun oireita on. Oireet pysyvät parhaiten poissa, kun talli-ilmaa pyritään parantamaan. Heinät kannattaa tarjota maasta. Jos heinä on kuivaa, se kannattaa kastella ennen tarjoamista pölyn sitomiseksi. Kuivikemateriaaleista turve vaikuttaisi olevan vähäpölyisin, olkikuivitus taas voi pahentaa oireita. Tallin siivous hevosten ollessa ulkona. Runsas ulkoilu hyvästä, ratsastaa voi normaalisti."

Ponin tilanne ei voi olla vielä paha, sillä se ei ole tosiaan juurikaan yskinyt, ja sen hengitys harvemmin paikallaan ollessa kuulostaa yhtään miltään. Kyljet eivät pumppaa. Klinikalla hengitys oli täysin normaali, eikä Casper pitänyt pihaustakaan. Eniten ahdistaa se, että mistä tuo on ponille tullut ja mikä oireita pitää yllä. Onko sillä ollut jo aiemmin alttius johonkin (kaverini muisteli, että poni yskähteli aika paljon keväällä 2016, mutta ongelma poistui kun vaihdettiin paikkaa) ja nyt joku on ärsyttänyt sitä, ja aiheuttanut tuon. Onko ponilla on jo ollut aikaisemmin jotain pientä oiretta, mutta sitä ei ole huomattu? Onko ensimmäiset satunnaiset yskähtelyt osunut sille ajalle, kun tallin takaovea alettiin pitämään kiinni pakkasten takia, ja alettiin olemaan enemmän maneesissa huonojen pohjien takia?

Eilen kun juoksutin, niin Casperilla olisi ollut kovasti virtaa, mutta ravissa sitten yskähtikin muutaman kerran, ja hengitys ei ollut ihan normaalia. En tiedä, huomaisiko ulkopuolinen edes eroa, mutta sellaisia pihinöitä ponin nenästä kuuluu. Vähänkuin se huokaisisi samaan aikaan, kun puhaltaa ilmaa nenästä ulos.

Nyt olen kieltämättä vähän hukassa, enkä tiedä mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä ensimmäisenä, ja kuinka kauan ponin oireita voi katsella, ennenkun tekee radikaalimman ratkaisun (eli siis tallipaikan vaihdon).
Heinät täytyy saada jotenkin kasteltua, sillä Casper syö kuivaa. Perätallissa on kuulemma aina ollut vähän huonompi ilma kun muualla tallissa, joten täytyy kysyä, josko Casper saisi vaihtaa karsinaa. Jos se ei onnistu, niin jotain olisi silti tehtävä. Perällä, ponin karsinan edessä on semi-iso ikkuna, joka on kuitenkin nyt pakkasilla kiinni. Voisiko sen avaaminen auttaa, en tiedä. Kuivike on turve-puru sekoitusta, eikä se ainakaan karsinassa ollessaan ole mitenkään erityisen pölisevää. Toki sitäkin voisi ilmeisesti jotenkin kostuttaa. Tilasin ponille myös Marstallin Sinfonie-mysliä, auttaa tai ei. Huono asia on, että tallissa on vähän lyhyt tarhausaika ja ulkoilma olisi tottakai ponille paras.

En varmaan muuten edes kirjoittaisi tästä, koska tiedän jonkun keksivän tästäkin räävittävää, mutta kaikki apu ja vinkit ovat nyt tervetulleita, jos kukaan osaa sellaisia antaa ja olisi kokemusta asiasta..

4 kommenttia:

  1. Minun hevosella todettiin mast-soluvälitteinen IAD syksyllä, sen ainoa oire oli muutaman päivän kestänyt yskä levossa. Lisäksi se oli yskähdellyt koko minulla oloaikani rasituksen alussa satunnaisesti (paitsi kesäisin).

    Saimme huomattavasti kovemmat lääkkeet, vaikka tulokset lienevät aavistuksen paremmat kuin teillä. Ell varoitti jo silloin, että mast-solut vastaavat huonosti (jos lainkaan) hoitoon. Annoin aamuin-illoin inhaloitvat lääkkeet (Atrovent, Floxitide, Lomudal) 1kk ajan, jonka jälkeen kontrolloitiin.

    Kontrollitulos oli täysin sama, kuin lähtötilanne - hoito ei ollut auttanut lainkaan. Tästä tehtiin johtopäätös, että tilanne oli jo "krooninen", jota verrattiin astmaan. Pelottavinta on, että tilanne voi kroonistua myös puhkuriksi tai olla kroonistumatta.

    Koska olosuhteiden hoitaminen on tärkeintä, ell kehotti minua harkitsemaan pihattoa karsinatallin sijaan. Mutta koska ei voisi sanoa, ettei oireilisi sielläkin (oireillut minulla hyvin erilaisissa talleissa), en ole vielä nähnyt ajankohtaiseksi muuttaa. Tärkeää on kuitenkin hyvä talli-ilma. Omllani olen huomannut myös ilmankosteuden vaikuttavan (kostea yskittää enemmän kuin kuiva).

    Maneesista en olisi sinuna huolissani, koska hevonen on siellä niin lyhyen aikaa päivästä (jos lainkaan) eikä ympäri vuotisesti. Meillä inhaloitavat lääkkeet menee edelleen päivittäin niin kauan, kuin niitä vain riittää (1 krt / pv vielä useamman viikon).

    Itse olen palauttanut nyt normaaliin liikuntaan hevoseni, seisoi syksyllä diagnoosin ja satulaongelmien takia lähes 2 kk. Yskii edelleen satunnaisesti. Aloin syöttämään pari viikkoa sitten VitalHerbin EasyBreathiä (ei nestemäisenä), jolla on ollut omasta mielestäni positiivinen vaikutus. En kuitenkaan usko henkilökohtaisesti, että yrtit voisivat parantaa jotain, mitä lääkkeet eivät voi - mutta yskää ei ole näkynyt aloituksen jälkeen, eli helpottaa ainakin oireita.

    Jos haluat lukea enemmän, niin käy katsomassa blogini http://aaveennet.blogspot.com jossa on myös sähköpostiosoitteeni, jos haluat ottaa yhteyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Minulla on vuosien kokemus elämisestä hengitysvaivaisen kanssa. Kokemukseni ja myös eläinlääkärien ohjeiden perusteella sanoisin, että ensisijainen hoitomuoto on olosuhteiden valitseminen hevoselle sopivaksi. Lääke voi kyllä parantaa tulehduksen hetkellisesti, mutta heti kun sen lopettaa, ongelma palaa. Huonossa tapauksessa edes oireet eivät poistu, jos ei korjaa olosuhteita.

    Paljon sisälläoloa ei-ideaalissa talli-ilmassa on kyllä jo riittävä tekijä aiheuttamaan herkälle pahojakin hengitystieongelmia.

    Olosuhteiden tärkeydestä kertoo se, että oma ponini oli viime kesänä kotitallilla täysin oireeton, vaikka oli yöt lukittuna sisälle pihattoon, mutta kaksi päivää klinikkahoidossa sai sen puuskuttamaan levossakin. Onneksi palautui ilman lääkkeitä, joskus tämmöinen on nopeasti johtanut sairauden pahenemiseen.

    Mutta olen kyllä samaa mieltä eläinlääkärien kanssa siitä, että kannattaa lääkitä silloin kun oireita on ja olla lääkitsemättä silloin, kun ei ole. Loppujen lopuksi vain ponin voinnilla on merkitystä, ei kliinisilllä löydöksillä. Jos poni voi suht hyvin niin oireet voivat loppua kokonaan, kun olosuhteet paranevat.

    Tässä minun blogini, jossa olen aihetta vuosien varrella aika paljon puinut: https://lahtoruutuun.blogspot.com/

    VastaaPoista