maanantai 30. maaliskuuta 2015

suunnitelmia ja ajatuksia

On ollut niin märkää, että millekkään pellolle on turha mennä uimaan. Toivottavasti pian loppuisi, niin ei tarvitsisi perua sunnuntain hyppysuunnitelmia. Ollaan siis maneesille menossa, mutta viikon liikuttamattomuuden jälkeen en halua ainakaan hypätä.

Paten selässä pikkupikku Mivan, v.2011
Mun vanhassa päiväkirjassa ensimmäinen maininta "Paavosta" on vuodelta 2008 kun pääsin synttäreinäni ratsastamaan. Itse asiassa pelkäsin silloin Patea. Se tunki päätä karsinan kalterien välistä silmät muljuen päässä ja muistutti lähinnä gorillaa (Patellahan on kiva alapurenta ja näyttää välillä joltain ihan muulta kuin pieneltä söpöltä ponilta..). Kävin tätini kanssa maastolenkillä, Pate ei silloin halunnut liikkua pois kotipihasta ja se pieni läski poni tiesi kyllä, miten ratsastajan saa takaisin kotiin. Kiemurreltiin pitkin tietä lähes ojaan tai kylmänviileästi vain käännyttiin ja käveltiin kotia kohti. Pyysin Susannan useasti mukaani ja pian se pieni tienpätkä ei ollutkaan niin vaikea ja ponin takajalat pysyivät maata kohti vaikka vähän pidemmän pätkän olisi laukannutkin. Blogin ensimmäiset postaukset on vuoden 2010 lopulta.
2010 ja vielä 2011 postaukset ovat laadullisesti kaikkea muuta kuin hyviä, mutta kuvia on pikaisella vilkaisulla ainakin ollut paljon. Vuoteen 2012 lukijatkin nousi aika nopeasti, varmaan suurimmaksi osaksi ht.netin paskamyrskyjen takia. Sain tuolloin paljon enemmän kommenttejakin!

Joskus ratsastelin kauan ilman satulaa, kun huomasin, että se Paten vanha Wintec oli epäsopiva. En kyllä yhtään ihmettele, että ponilla perse on lentänyt sen kanssa. Tehtiin silloin monipuolisesti kaikkea, ajettiin, ratsastettiin, ohjasajettiin,  kokeiltiin agilityä.. Hypättiin myös meidän silloinen ennätys 65cm. Onneksi kaverin shettikseltä oli jäänyt satula ja saimme sen Patelle kokeiluun. Sopihan se ja myöhemmin ostettiin omaksi.

Muutamia ensimmäisiä kuvia ja videoita olen ottanut blogista poiskin, hyihyi. On tässä selvästi joissakin asioissa viisastuttu enemmän tai vähemmän. Satula on vaihtunut paljon sopivampaan, samoin suitset ja kuolaimet.

Ensimmäiset pari vuotta olin ainoa joka Patella ratsasti, myöhemmin muutama Mivanin kaveri alkoi myös harvemmin ratsastamaan ja käyvät ilmeisesti vieläkin joskus. Oma mielipide on varmaan näistä tullut aikasemmin aika selväksi, eikä se ole positiivinen. Ja mun mielestä pitäisi itse alkaa tajuta, koska on liian iso ratsastamaan ihan vain itsensä iloksi pienellä shettiksellä.
Mivanin kanssa tullaan onneksi hyvin toimeen, kun hän on alkanut enemmän ratsastella ponilla. Mivaninhan poni Pate periaatteessa nykyään on.

Selässä Susanna. Olisko nämä v. 2010
Vastapainoksi superponi v. 2011
Mä olen ihan älyttömän kiitollinen ponin omistajalle näistä kaikista vuosista, mitä olen Paten kanssa saanut touhuilla. Kuinka moni hevosenomistaja antaisi eläimensä pienen 13-vuotiaan tytön käyttöön täysin vapaasti, oikeastaan ilman mitään rajoituksia? Todella harva.

Eniten mua on jäänyt harmittamaan shettisten koulumestaruudet 2013. Me laitettuun jo ilmottautuminenkin aikasin menemään ja oltaisiin treenailtu ihan tosissaan, mutta liian myöhään selvisi, että Patella ei ollutkaan rokotukset kunnossa.. Motivaatio katosi aikalailla siihen ja poni viettelikin pullaelämää tuon kesän.

Alla joku video, jota ei näköjään koskaan julkaistu. Joskus toukokuussa 2012 kuvattu.


Tänävuonna haluaisin kisata myös HeC, jos vaan Paten saa laukkaamaan kunnolla. Raviohjelmaa nyt kuitenkin jokatapauksessa. Ja yksi ristikkoluokka niin, että olen tyytyväinen. Jos vaikka SS-Tallilla järjestettäisiin taas pitkästä aikaa pienet harjoitusestekisat, niin kävisin sen yhden onnistuneen radan ratsastamassa. Mivanilla on omia suunnitelmiaan, niistä en sen tarkemmin tiedä.
Olisi myös kiva, kun Paten saisi edes käynnissä ja ravissa kulkemaan oikeasti oikeinpäin ja pyöreänä mutta siihen tarvitaan hirveästi töitä.

8.6.2013 ollaan viimeksi oltu kisoissa. 23.5. olen löytänyt sellaiset kisat, joihin voitaisiin mennä. Tietenkin Paten ehdoilla mennään, mutta eipä tossa ponissa eroa huomaa ainakaan jos sinne viisi vuotta nuorempaan poniin katsoo, mielummin Pate nyt liikkuu kuin silloin. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka laittaa 15-vuotiaan hevosen "eläkkeelle" ihan vain siksi, että se täytti "jo" 15. Paremmassa kunnossa varmasti pysyy, mitä vanhemmaksi sen kanssa tehdään. Eri asia tietenkin, jos jossain on jotain vikaa tai hypätään monta kertaa viikkoon, ei sellaista. 
Eiköhän Patesta ole paljon iloa vielä moneksi vuodeksi

perjantai 27. maaliskuuta 2015

kaksi erilaista päivää

Tiistaina oli kiva ilma, Pate melkein nukkui harjauspuomilla alahuuli pitkällä ja oli ratsastaessakin aika mukava. Säästin Tonyn kärsimyksiltä ja menin vaan laitsalle ponin kanssa.
Se on ruovittu aika kamalaksi heppojen toimesta pehmeämmillä keleillä, siellä on myös niin pieni se tasainen alue, etten tykkää mennä. Etupainoisen ponin kanssa on alamäessä aika nopeasti nurin.

Käynnissä Paten sai kuuntelemaan hyvin, peruutukset meni tosi hyvin. Puomeilla se nosteli jalkansa ja säilytti reippautensa kerrankin niinkuin kuuluukin. Pientä kahdeksikkoa ratsastamassa poni kulki vielä kivemmin. Ravi oli vähän laiskaa, en kyllä itsekkään uskaltanut pyytää sitä hirveästi eteenpäin pohjan takia. Laukata en ole halunnut vähään aikaan tuolla ollenkaan.

Mulla oli jäätävä nälkä, joten ajallisesti ei kauhean kauaa menty.
Kaikki kuvat on näköjään samalta puolelta, kyllä me mentiin molempiin suuntiin :D


Mitäs me eilen tehtiin? Päätettiin lähteä järkyttävässä tuulessa pellolle.
Pate oli ihan hirveä, joko se mateli kaula rullalla tai sitten turpa maassa, suu auki niin etupainoisena kuin pystyi. Oli taipuisa kuin rautakanki eikä ollut halukas edes pysähtymään.
Ravissa oli ainoastaan vaihteet "laama" joka tarkoitti ratsastajan alta juoksemista turpa mahdollisimman ylhäällä ja punkeminen lapa edellä minne haluaa (+ pään nyppiminen ylös ja nämä ihanat laukkaräpellykset mistä muutamassa edellisessä postauksessa on puhuttu) tai "en jaksa, mee ite", jolloin piti joka askeleella muistuttaa, että mitä askellajia me nyt mennäänkään.

Meni totaalisesti hermo, jolloin näin parhaaksi lopettaa ennenkuin meno on vielä surkeampaa. Pyysin ponia väistämään pohjetta kerran molemmille puolille, edes sen yhden askeleen ja tulin selästä alas.
Kotimatkalla kaikki oli tuulen takia niin jännää, että hyvä kun metri päästiin eteenpäin ja jo Pate sinkoili.

Mivan haluaisi viikonloppuna hypätä, mutta huhhuh jos tähän kaikkeen vielä lisätään jatkuva päätön kaahotus ja keuliminen, niin ei hyvältä näytä. Jospa vklp ei vaikka tuulisi ja ratsastaisi niin kauan vaikka pelkkää käyntiä, että poni liikkuu sen yhden ympyrän hyvin.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

hieno pallo


Kiitos blogger kun muokkaat kaikkien kuvien värejä, mustataustaisissa Pate on paljon kirkkaampi oikeasti, eikä tollanen harmaa möykky.

Tallilla harjailtiin Pate ja laitettiin ensin vaan suitset päähän. Susanna piteli ponia tallin oviaukolla ja mä menin kameran kanssa ulos. Pate kyllä seisoi nätisti paikallaan, mutta ilme oli kokoajan sellainen, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Muutamaan kuvaan saatiin korvatkin höröön.
Sitten otettiin poni "käytävälle" satulan testaukseen. Ilman romaania satula on ihan liian leveä, niinkuin ollaan kokoajan ajateltukkin. Nyt kun romaania ollaan saatu täytettyä, sen kanssa satula ei paina ollenkaan. Täytyy ehkä vielä kiristää häntäremmiä, niin satula ei pääse valumaan eteenpäin. Pate sai myös häntäremmiinsä pehmuusteen hännän alle, ettei hankaa mistään.

Ulkona oli kauhea tuuli, mutta se ei onneksi ponia kiinnostanut. Pellolla Susanna kiipesi ensin selkään. Ravissa Pate taisi kokeilla ihan muutaman kerran, että tarvitseeko sen ravata nätisti, vai saako nyppiä päällä ja etujaloilla. Susanna sai menemään Paten aika kivasti ravissakin. Laukassa ympyrällä toiseen suuntaan poni sähelsi takajaloilla omiaan, mutta toiseen suuntaan oli super!
Susanna oli sitä mieltä (mikä on mullakin ollut vahvana vaihtoehtona), että poni ei tiedä mitä siltä pyydetään ja siksi yrittää niitä laukkaräpellyksiään.

Mulla poni punki vuorotellen sisään ja ulos, mutta sain myös ihan hyviäkin pätkiä. Laukkannostoissa Pate ensin vaan kiihdytti täysiä laamana ja sitten nosti muutamaksi askeleeksi jonkun löysän sinnepäin-laukan. Parani heti hirveästi, kun muistin irrottaa polvet ja reidet satulasta. Ei se poni liiku eteen jos rutistan niillä kaikin voimin. Pitäisi varmaan laittaa jotkut pesusienet vähän polven yläpuolelle, niin en pääsisi puristamaan.. :D


Tässä vielä muutama näitä tallin ovella kuvattuja kuvia.



lauantai 21. maaliskuuta 2015

ongelma lähes ratkaistu



Maanantaina oli ihana laittaa poni puomilla kuntoon ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa. Talli on niin hämärä, että siellä jää välilllä  jotain ponin mutakökköjä huomaamatta.  Mentiin ilman satulaa, josko se ravin laukkanykiminen olisi voinut johtua siitä.  No, pellolle päästyä Pate jatkoi edelleen laukkaräpellyksiään. Ehkä vähän vähemmän kuin viimeksi, mutta lähes kokoajan piti hidastella ja käännellä että ravaisi kunnolla. Laukan poni nosti hienosti ja päästiin muutama iso ympyrä hyvin lukuunottamatta kotiinpunkemista. Mivan myös ravaili, laukata ei tainnut ollenkaan?

Torstaina jatkettiin ilman satulaa. Suunta kohti peltoa ja hetken kävelyn jälkeen aloin ravailla. Pate yritti ehkä max. kaksi kertaa sellasta "laukannostoa"! Sain sen siis ravaamaan ihan nätisti. Vähän matelua se oli, tai päinvastoin täyttä kaahotusta. Pääasiahan oli nyt vaan se, että se ylipäätään ravasi ilman muita räpellyksiä. Laukkasin ihan muutaman lyhyen suoran.
Mivanilla taas Pate jatkoi päännyppimistä ja epämääräisiä laukannostoja jatkuvasti. Pari kertaa pysähtyi täysin paikalleen ja kun pyysi eteen, viuhtoi hännällä ja potkaisi toisella takajalalla ilmaa. Sitten kun piti laukata, poni laukkasi muutaman askeleen ja jatkoi laamaravia kuin joku ravuri. Menin viereen juoksemaan heti kun Mivan nosti laukan ja silloin Pate laukkasi hienosti vähän pidemmänkin
matkan hyvää vauhtia, pää ylhäällä. Ratsastaja ei tosin pitänyt ideasta ja pysäytti ponin kesken :D

Huomenna Susanna tulee mun kanssa tallille ja katsellaan Patea vähän enemmän ja käydään satula läpi. Mä yritän muistaa, että tekisin My Dayn kuvina (tai ehkä videona, en vaan pitkään aikaan ole tehnyt videopostauksia, joten sisältö saattaisi olla "joo.. öö joo.. öö")

Ulkoasu on varmaan piakkoin muuttumassa kesäisemmäksi, kunhan saan etsittyä jotain kivoja kuvia banneriin.
Lukijat ovat kovin hiljaisia, enkä sano että itsekkään olen panostanut blogiin mitenkään erikoisemmin.  Mitä te haluaisitte enemmän blogiin? Millaisia erikoispostauksia? Normaaleihin kuulumispostauksiin jotain muutosta? Kaikki mahdolliset ideat otetaan vastaan! Ja muistutuksena vielä taas tähän, että ponin omistajan eli Mivanin blogista löytyy paljon useammin videoita, kuin täältä mun omastani.


maanantai 16. maaliskuuta 2015

uusi (vanha) tuttavuus


9.3. laitsa oli jo melkein sula mutta suurimmalta osalta aika märkä. En ehtinytkään kyydin takia ratsastamaan, Mivan meni jotain perusjuttuja ja ravipuomeja.

Keskiviikkona mentiin taas laitsalla. Ratsastin aika paljon pelkästään isolla ympyrällä ja yritin saada ponia taipumaan, kun se olisi halunnut painaa vaan kylki edellä joka suuntaan. Ravissa tuli tänään ensimmäisen kerran mun aikana ilmi, että Pate ei haluasi ravata, vaan ns. laukkaa etujaloilla ja nyppii päätä sen tahtiin ylös. Varsinkin käännöksissä tekee tätä. Ravissa ei onnu, ei mitään, ravaa normaalisti..
Laukkaa muutama hyvä nosto ja mun osalta riitti.

Mondo v. 2011?
Perjantaina mulla oli yksityistunti Mondolla. Mondo on siis suunnilleen Paten kokoinen musta shettisruuna, mutta tuntui selästä paljon isommalta kuin Pate! Käynnissä poni vaan löntysteli ja ravissakin yritti hidastaa jos yhtään antoi. Muutamaan kertaan se myös kokeili ravissa, josko pääsisi luistamaan hommista pomppaamalla yhtäkkiä sivullepäin. Ehdin varmaan puolisen tuntia mennä, kun alkoi polvessa tuntumaan niin paljon, että koin paremmaksi lopettaa. Käyn varmaan tällä viikolla vielä uudestaan tunnilla, ennenkuin yksin viitsin sillä ratsastella. Ja satunnaisesti siis muutenkin alan siellä tunneilla käymään.

Lauantaina Patelle. Pelto oli hyvin sulanut ja kuivunutkin keskeltä, siellä poni on paljon reippaampi, toisaalta punkee enemmän kotiinpäin kuin muualla. Käynnissä menin alkuun paljon pysähdyksiä ja peruutuksia, osa peruutuksista lähti vähän vinoon kun poni ei olisi malttanut keskittyä.
Kahdeksikolla Paten sai menemään ja kuuntelemaan tosi kivasti!
Edelleen Pate tarjosi sitä laukkaa ravin sijasta. Normaalia ravia päästiin myös hyviä pätkiä, mutta missään kohtaa päännyppiminen ja etujaloilla laukkaaminen ei loppunut kokonaan.
Toivottavasti ei ole kipeä mistään.. Laukkasin yhden pitkän pätkän ja lopetin siihen. Mivan meni lopuksi hetken ja oli selässä myös matkan takaisin talliin.

Eilen olin kuvaamassa Miinaa, siitä voi lukea enemmän valokuvausblogissani. Muutenkin kaikki valokuvaukseen liittyvä siirtyy nyt tonne toiseen blogiin, niin tästä jää oikeastaan pelkkä poniblogi taas.
Patelle laitettiin eilen kesäkengät, tänään käyn taas ratsastamassa jossain kohtaa.


Alemmat kuvat on lauantailta.

lauantai 7. maaliskuuta 2015

niin hyviä pohjia


En usko, että mikään kenttäkään on näillä säillä mitenkään hyvä, mutta olisihan se ihan mukava näihin meidän ratsastuspaikkoihin verrattuna. Milloin kova ja milloin sohjoa. Keskiviikkona laitsa oli paikoiltaan kovassa jäässä ja muualta liukasta loskaa. Mivan ratsasti sitten siinä sohjossa ja niinkuin kuvista näkyy, Pate keräsi tilsojakin kivasti kokoajan.
Poni näytti mun silmiin laiskalta eikä liikkunut oikeen eteenpäin. Ravaaminen oli vähän sellasta löntystelyä ja laukkaaminen vielä laiskempaa.. Ravipuomeilla Pate vaan kolisteli ja tiputti käyntiin. Pienellä "esteellä" tuli vähän enemmän vauhtia.

Muutaman hypyn jälkeen ratsastaja ei meinannut saada ponia enää liikkumaan eteenpäin, kun se jäi tapansa mukaan paikalleen kuopimaan, peruuttamaan ja yrittämään pystyynhyppimistä, jotta pääsisi ihan itse esteelle omaa reittiään. Loppukäynnit kävelin itse ja poniparka tuntui uppoavan joka askeleella enemmän siihen sohjoon.

Mun on aina tosi huono kirjoittaa muiden ratsastuksista, varsinkaan kun ei tehty mitään tiettyä asiaa. Kumpa nää pohjat alkuviikosta paranisi lämpimien kelien vuoksi, niin pääsisin itsekkin selkään.


Tänään olin taluttelemassa Patea taas jossain lastentapahtumassa, niinkuin muutamana aikasempanakin vuotena samassa paikassa. Maa oli täälläkin pelkkää sohjoa ja alkuun pelkkä riimu päässä poni kokeili, saisiko kiikuttaa taluttajaa perässä miten halua. Hieno oli liukua sen perässä, kun kengät ei pitäneet.. Onneksi oli suitset mukana ja loppua kohden Pate oli lähinnä perässä vedettävä.
Päästiin ponin kanssa paikallislehteen, olen varmasti kovin hehkeänä maanantain lehdessä.

Mua näkyy luultavasti pian toisenkin shettiksen selässä enemmän, ellei suunnitelmat muutu, myös tunneilla! Aikoja sitten olen ehkä muutaman sanasen sanonut pienestä mustasta ponista, joku muistaa jos muistaa. Siitä sitten lisää myöhemmin, kirjoittelen blogiin jos omistaja vaan antaa luvan :)

erittäin innostunut poni muutaman tunnin kävelyn jälkeen

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

kaksi ratsua


Tämän postauksen kuvat on muokattu lähinnä puhkipalaneista ja tärähtäneistä kuvista, joten laatu on sen mukainen. Blogger tekee myös edelleen näille joka kerta jotain..

Kuvattomia postauksia en viitsinyt aikaisemmin tehdä, mutta Patella on kuitenkin ratsasteltu tässä viimeaikoina. Viimeksi kun itse olin tallilla, Mivan vaan ratsasti kun oli jo niin pimeää ja mulle alkoi taas tulla kylmä. Näytti menevän ihan hyvin ja ratsastajankin mielestä oli kiva poni.

Eilen Susanna tuli mukaan tallille ja myös Paten tallikaveri suokkiori Pekku pääsi liikkumaan. Pekku on siis ex-ravuri, sillä on menty myös montéa sekä ratsasteltu muutenkin. Eihän se mitään erikoista osaa, edes laukkaa, mutta on tosi kiltti! Ei tulisi ensimmäisenä mieleen sen olevan ori.


Laitsa alkaa olla ihan kohta jo sula, pian pääsee hyvin ratsastamaan. Nyt pohja oli vähän kovempi ja muhkurainen, mutta sai kelvata. Pekku esitteli hienoja hampaitaan koko ratsastuksen ajan. Mivan ratsasti Patella vähän kauempana, niin en heitä sen tarkemmin katsellut. Ravaili ja laukkaili, laukat meni paremmin kun pitkään aikaan!
Pekusta ei oikeen mitään sanottavaa ole, se on semmonen möllykkä vaan :D  Toimisi varmaan hyvin jonain tätiratsuna, kun ei pelkääkkään mitään. Ravikaan ei näyttänyt yhtään miltään ravurikaahaukselta. Susanna yritti myös vähän laukata, siinä onnistumatta. Pekku vaan kiihdytti ravia lujempaa.


Otettiin lopuksi Pateltakin satula pois ja molemmista rakennekuvat. Mun mielestä Pate on laihtunut! Eihän se vieläkään mikään timmi ole, mutta kun ottaa huomioon että tossa on vielä tosi paksu talvikarva päällä.